Tour impact!

Viimeisten kuluneiden vuosien aikana olen mitannut 4DSwingin avulla muutaman sadan suomalaisen pelaajan swingin tapahtumat ja päässyt vertaamaan niitä muutamaan huipputason pallonlyöjään. Erot ovat huikeat ja tässä vaiheessa haluan ison kiitoksen osoittaa Kelvin Miyahiralle, Bradley Hughesille ja Martin Ayersille, monia muita unohtamatta, jotka ovat antaneet ison avun etsiessäni vastauksia noiden erojen syntyyn ja ymmärrystä siitä, mistä ja miten erot syntyvät.

Katsotaanpa ensin hieman mallia osumahetkestä monilta huipuilta läpi vuosikymmenten

Kaikilla kuvien pelaajilla toteutuu kolme merkittävää asiaa:

• Oikea kynärpää on taipuneena ja kiinni kehossa

• Hartialinja on huomattavan avoin kohdelinjaan nähden

• Kyynärpäälinja on huomattavan avoin suhteessa hartialinjaan ja osoittaa selkeästi siis oikealle

Olennainen kysymys on, miksi en ole nähnyt tuota hyvilläkään mittaamillani suomalaispelaajilla paria poikkeusta lukuunottamatta? Mikä on puuttuva liike?

Joulukuun puolella lisää aiheesta...

Harjoittelun ydinkysymyksiä

Vuosien varrella on tullut nähtyä paljon pelaajia jotka harjoittelevat, mutta vielä enemmän niitä, jotka ovat harjoittelevinaan. Katsellessa kesäisin pelaajien tekemistä harjoitusalueilla, on noussut muutamia isoja kysymyksiä eteen, joita varmasti jokaisen pelaajan, tasosta riippumatta, tulisi itseltään kysyä.

Lista on tehty ajatellen nuoria, ja ehkä vähän vanhempiakin kilpapelaajia, mutta varmasti pätee monelta osaltaan jokaiseen kehitysvaiheeseen aloittelijasta asti.

Ohessa muutamia pitkästä listasta.

1. Harjoitteletko löytääksesi omat hyvät lyöntisi, vai harjoitteletko kehittääksesi niitä edelleen paremmiksi?

Valitettavasti näkee paljon tekemistä, jossa pelaaja ei etsi omaa parasta potentiaaliaan, vaan keskittyy onnistumisiin nykyisellä tasollaan. En tiedä mistä asia johtuu, mutta jotenkin tulee mieleen tiedon puuttuminen siitä, mitä oma tekeminen parhaimmillaan voisi olla. Itse olen ollut onnekas ja päässyt tekemään töitä ja myös näkemään sellaisten pelaajien tekemistä, jotka ovat aika lähellä omaa potentiaaliaan, ja ero melkein hyviin pelaajiin on mielestäni varsin suuri.

Pituus ei ole pelin ainoa olennainen osa-alue, mutta erittäin hyvä mittari. Kysy itseltäsi, lyötkö riittävän pitkälle ja mitä olisi tehtävissä jos metrejä puuttuu. Pohjalla tulee olla rehellinen vertauskohta oikeiden kilpapelaajien parhaisiin lyöntimittoihin, ei uskomukset ja vertailu muihin klubin sankareihin.

Kysy myös, onko lentokaari sivu- ja korkeussuunnassa parhaiden tasoa ja kestääkö se pelaamisen vaikkapa kovassa tuulessa.

1. Tietoisuus

Oletko aidosti tietoinen tekemisestäsi? Tunnistatko kehosi liikkeet ja ymmärrätkö mitä siellä pitäisi tapahtua? Osaatko harjoitellessa keskittyä niiden kehittämiseen, vai viekö (välillä vahingossa hyvin) lentävä pallo huomiosi? Tunnistatko asentosi lyönnin eri vaiheissa ja pystytkö muuttamaan niitä tarvittaessa? Osaatko erottaa eri vartalonosien liikkeet kokonaisuudesta?

Vastaako mielikuvasi golflyönneistä sitä mitä yrität oppia? On turha yrittää taistella omaa sisäistä mielikuvaansa vastaan ja muuttaa liikettä siihen sopimattomaksi. Vastaavasti taas mielikuvan muuttuminen muuttaa yleensä heti koko liikkeen.

1. Ovatko pienet asiat joskus isoja?

Jotkut ovat, jotkut eivät. Tärkeintä on pystyä erottamaan olennaiset pienet merkit epäolennaista. Usein esimerkiksi vasemman jalkaterän käyttäytminen lyönnissä kertoo varsin suurista ongelmista koko vartalon kierron suunnista ja liikkeen kokonaisuudesta. Tällä saattaa olla suuri merkitys paitsi lyöntien tasalaatuisuuteen, myös terveydelliseen puoleen. Hyvin suuri osa golfarien fyysisistä vaivoista johtuu tekniikkavirheistä.

Samoin saattavat pientkin erot gripissä ja alkuasennossa vaikuttaa kaikkeen vartalon toimintaan läpi koko swingin. Niin paljon kuin niistä puhutaankin, tuntuu siellä edelleen olevan varsin paljon aliarvostusta noiden perusasioden suhteen.

Samoin saattaa nopeasti katsottuna saman näköinen liike vasemmassa olkapäässä olla lihaskäskytyksen kannalta täysin poikkeava. Pieni ero näkymässä voi siis tarkoittaa suurta eroa liikkeessä. Tiedätkö ja tunnistatko noita eroja?

Tiedätkö olennaiset asiat loppuasennostasi ja riittääkö malttisi niiden korjaamiseen? Onko tasapainosi siellä kohdallaan, vai joudutko tekemään korjaavia liikkeitä? Jos joudut, miksi niin? Mitä on matkalla tapahtunut, joka aiheutaa tasapainon menetyksen?

1. Onko pelianalyysisi kohdallaan ja oikein tehty?

Missä todellisuudessa jätät lyöntejä kentälle? Chippaatko ja puttaatko huonosti, vai joudutko tekemään se liian usein ja vieläpä vääristä paikoista? Riittääkö taitosi ja lyöntivalikoimasi myös niihin hankaliin tilanteisiin ja bogien välttämiseen? Riittääkö lyöntiesi taso siihen, että et joudu ottamaan tarpeettomia riskejä? Tässä on mielestäni pitkien rautojen lyöntimitta aika vahvassa avainasemassa. R2 tiiltä 230m alkaa olla monessa kohdassa peliä vapauttava kyky.

Miten hallitset kenttää ja harjoitteletko sitä? Harjoitteletko missaamista oikeisiin paikkoihin esim huonon avauksen jälkeen, vai hyökkäätkö sieltäkin aina lipulle?

1. Onko lyöntivalikoimasi riittävä?

Tulevatko halutut kierteet ja korkeudet oikeina määrinä pydettäessä? Pystytkö päättämään montako metriä jompaan kumpaan suntaan pallo kiertää ja tiedätkö miten se laskeutuessaan käyttäytyy?

Pystytkö säätelemään alakierteen määrää ja päättämään kumpaan suuntaan pallo esim viheriöllä pakittaa wedgellä lähestyttäessä? Tai että pakittaako se lainkaan, vai saatko sen jopa rullaamaan mutaman metrin pitävilläkin griineillä?

Noita kysymyksiä kannattaa varmasti pohtia ja lähteä rakentamaan omaa harjoitteluaan niiden kautta. Hyväksyen epäonnistumiset ja parempaan pyrkien.

Hyviä treenejä toivottaa

Tapsa